Millaisia ovat talot ja niiden tarinat, jotka kannattelevat Pispalan kansallisesti merkittävän kulttuuriympäristön statusta?

Iltamassa tutustutaan Pispalan historiallisiin kerroksiin vanhojen valokuvien välityksellä.

Tapahtumassa tutkitaan kuvien välityksellä, millaista elämää talot ovat mahdollistaneet eri aikoina? Millaisia merkityksiä talojen nykyiset asuttajat liittävät perinteikkäisiin taloihin? Mitä Pispalan talot voivat opettaa meille kulttuurisesta kestävyydestä?

Tapahtuma on osa ArkMuoto -festivaalia. Viidettä kertaa järjestettävä valtakunnallinen festivaali keskittyy vuonna 2025 juhlistamaan rakennusten ja esineiden käyttöä, ylläpitoa ja korjaamista.

Teema ‘Käytön jälkiä’ pohtii suhdettamme esimerkiksi patinan sietämiseen ja nostaa esiin arvostuksen rakennettua ja muotoiltua perintöämme kohtaan. Eri aikakausien kerrostumat sitovat meidät osaksi historian jatkumoa ja auttavat meitä suuntaamaan kohti kestävää tulevaisuutta.

Saimme kunnian kiertää Pispalan todellisen sydämen, Marja Alastalon kanssa Perinnerakentamisen päivän iltapäivän opastuskierroksen. Kuulimme Marjan kertomana tarinoita Pispalasta ja kokemuksia vanhojen talojen suojelutyöstä, johon hän on osallistunut 1980-luvulta lähtien.

Yksi merkittävä teko Marjalta oli Uittoyhdistyksen talon, nykyisen Rakennuskulttuurikeskus Piirun kohtalosta tiedottaminen. Marja lähti ympäristövirastoon ensimmäisenä huomattuaan talon pihaan ilmestyneen rakennusliike YIT:n mainostaulun, jossa kerrottiin yhtiön aikovan rakentaa talon paikalle Pispalan betonimylläri-nimisen osakeyhtiön, rivitalon. Marja tiedotti myös paikallismedioita uhasta, joka historiallista taloa uhkasi (kuva). Lopulta Uittoyhdistyksen talon suojeluprosessi käynnisti koko Pispalan rakennuskannan inventoinnin, eli rakennusperinnön kulttuurihistoriallisten arvojen tutkimustyön.

Uittoyhdistyksen talon suojeluun vaikuttamisen lisäksi Marja ja puolisonsa Jorma ovat suojelleet ja kunnostaneet monia taloja Pispalassa. Näistä mittavin ponnistus oli Rauhala, uusrenessanssihenkinen Pohjois-Pirkkalan suurmaanomistaja Hugo Simolan perillisten kotitalo.  Rimminkadulla sijaitsevasta ”Ollin talosta” tuli taas perheen kotitalo. Rakennus on Pispalan ainoa ja Tampereella harvinainen funkishenkinen pientalo. Kaiken tämän lähtökohtana oli taas Marjan yhtiökumppaneidensa kanssa omistama talo aivan Uittoyhdistyksen talon naapurissa, jossa hän piti kansanravintolaa, Kahvila-ravintola Pispalan Amandaa 1980-luvun puolivalistä 2000-luvun alkuun.

Lämmin ja nöyrä kiitos Marjalle Pispalan rakennuskannan suojelutyöstä, sekä mahdollisuudesta vierailla opastuksella näiden talojen pihapiireissä. 

Opastuksella asiantuntevan ja lämpimän panoksensa antoi myös Lauri Viita -museon museonjohtaja Arto Jalonen. Suuri kiitos!

Kiitos myös kaikille mukana olleille. Hetki oli ainutlaatuinen!